Kun koirallasi tai kissallasi todetaan sydämessä sivuääni, tämä voi olla yllättävää ja jopa pelottavaa. Jotkin sydämen sivuäänet ovat harmittomia eivätkä liity sydänsairauksiin. Moni sivuääni kuitenkin liittyy ongelmaan sydämessä. Aikainen diagnoosi sekä oikea hoito varmistavat lemmikille mahdollisimman pitkän ja onnellisen elämän sydänsairaudesta huolimatta.
Mikä sydämen sivuääni on?
Normaali sydämenlyönti tuottaa kaksi ääntä, ”lub-dup”, kun sydänläpät avautuvat ja sulkeutuvat. Stetoskoopin avulla eläinlääkäri arvio normaalit sydämenlyönnit ja mahdolliset poikkeamat niissä. Tätä tutkimusta kutsutaan auskultaatioksi. Ylimääräisiä, suhisevia ääniä, jotka aiheutuvat pyörteisestä verenvirtauksesta sydämessä tai sen lähettyvillä, kutsutaan sydämen sivuääniksi.
Normaalisti veri virtaa sydämessä hiljaisesti ja tasaiseen tahtiin (laminaarinen virtaus). Kaventumat tai muut esteet luovat turbulensseja, pyörteitä, jotka kuullaan sivuääninä:
- harmittomat sivuäänet muodostuvat sydämen rakenteiden väristessä veren virratessa niiden ohi, kun veri on liian ohutta (anemia) tai jopa eläimen ollessa innostunut tai kiihtynyt (tällöin sydän pumppaa verta nopeammin ja voimakkaammin kuin normaalisti). On todella yleistä, että pennuille, erityisesti suurten koirarotujen edustajille, kehittyy harmiton sydämen sivuääni pennun nopean kasvun aikana. Pennuilla, joilla tällainen harmiton sydämen sivuääni havaitaan (1-2/6), ei yleensä enää havaita sivuääntä 4-6 kuukauden ikäisenä.
- nämä voivat myös johtua toimintahäiriöstä sydänläpässä (jos tämä ei esim. aukea tai sulkeudu normaalisti) ja useimmat sydämen sivuäänet koirilla liittyvätkin läppävuotoon.
- reikä sydämessä, kahden kammion tai valtiomon välissä, joiden normaalisti ei tulisi olla yhteydessä toisiinsan, voi myös aiheuttaa sydämen sivuäänen, kuten myös kammion tai verisuonen stenoosi (ahtauma).
Sydämen sivuääni voi olla havaittavissa syntymästä saakka (synnynnäinen) tai se voi kehittyä myöhemmin elämän aikana. Jotkin sivuäänet ovat harmittomia, jotkin epänormaaleja. Harmiton sivuääni ei ole sydänsairaudesta johtuva oire eikä se vaadi hoitoa. Epänormaalien sivuäänien kohdalla tarvitaan seurantatutkimusta jotta sen syy voidaan määritellä.
Eri tyyppisiä sydämen sivuääniä
Eläinlääkärit käyttävät erilaisia käsitteitä kuvaillakseen auskultaation tuloksia. Alta löydät lyhyitä selivityksiä niille käsitteille, joita yleisimmin kirjataan auskultaatioraportteihin.
Useimmiten patologiset sydänäänet kuvaillaan kolmen eri ominaisuuden avulla: ajoitus, sijainti sekä aste. Sivuäänen tyyppi voi auttaa erottamaan sairaudenaiheuttajat ja näin ohjata diagnostista prosessia.
Ensimmäinen ominaisuus sydämen sivuäänen luokitteluun on sivuäänen ajoitus sydämen syklin aikana. Sydämen sykli on jakso, jonka aikana sydänlihas supistuu ja rentoutuu jotta veri saadaan virtaamaan kehon läpi. Sydämen sivuääniä on kolmea eri tyyppiä:
- Systolinen sivuääni muodostuu kun sydänlihas supistuu.
- Diastolinen sivuääni muodostuu sydänlihaksen rentoutuessa lyöntien välillä.
- Jatkuva sivuääni muodostuu koko syklin ajan.
Toinen ominaisuus sydämen sivuäänen luokitteluun on sivuäänen sijainti. PMI (point of maximal intensity, eli maksimaalisen intensiteetin paikka) kuvailee aluetta rintakehässä, jossa sivuääni kuullaan kovimmillaan, esim. oikea/vasen, pohja/kärki. Joskus voidaan antaa tarkempikin kuvailu sivuäänen sijainnille, kuten mitraaliläppä, trikuspidaaliläppä, aorttaläppä tai pulmonaariläppä, mutta on tärkeää muistaa, että sivuäänen sijainti on suurpiirteinen ja sydämen patologian tarkka diagnosointi vain auskultaation perusteella ei yleensä ole mahdollista.
Sydämen ultraäänitutkimus on pääasiallinen tutkimus lähdettäessä selvittämään, mikä aiheuttaa sydämen sivuäänen. Ekokardiogrammi luo yksityiskohtaisia kuvia sydämen rakenteesta ja toiminnasta ultraääniaaltojen avulla. Se voi auttaa sydämen epänormaalien läppien sekä vikojen havaitsemisessa ja tunnistamisessa. Doppler ultraäänitutkimuksen avulla on mahdollista tarkastella, miten veri virtaa sydämen ja verisuonten läpi, ja näin auttaa saamaan selville sydämen turbulenssin lähteen.
Sivuäänten luokitus asteen perusteella
Eläinlääkärit käyttävät asteikkoja kuvaamaan poikkeavan sydänäänen vakavuutta.
Yleisin käytetty asteikko on sivuäänten erottelu kuuteen eri luokkaan (sivuääni 1-6/6).
Aste I (1/6) - hiljainen sivuääni, joka on juuri ja juuri kuultavissa. Sen havaitseminen on mahdollista vain hiljaisessa ympäristössä ja paikallistetusti kuunneltaessa. Selkeästi sydänääniä pehmeämpi.
Aste II (2/6) - matalan intensiteetin sivuääni, suunnilleen samantasoinen sydänäänten kanssa. Voidaan kuulla consistently, mutta vain kuunneltaessa maksimaalisen intensiteetin paikan (PMI) kohdalta.
Aste III (3/6) - kohtalaisen intensiteetin sivuääni, selkeästi sydänääniä voimakkaampi. Voidaan kuulla välittömästi kun stetoskooppi on asetettu rintakehää vasten. Suurin osa patologisista sivuäänistä ovat asteeltaan III tai suurempia.
Aste IV (4/6) - korkean intensiteetin sivuääni, todella voimakas. Se on kuultavissa useasta sydämen kuuntelupaikasta. Sivuääni säteilee laajalle, usein myös vastakkaiselle puolelle rintakehää, ilman tunnustelemalla havaittavaa prekordiaalista värinää.
Aste V (5/6) - korkean intensiteetin sivuääni. Siihen liittyy prekordiaalista värinää, eli se voidaan tuntea pideltäessä kättä eläimen rintakehää vasten. Se on kuultavissa useasta sydämen kuuntelupaikasta. Sivuääni säteilee laajalle alueelle, myös vastakkaiselle puolelle rintakehää.
Aste VI (6/6) - vakava-asteisin sydämen sivuääni. Sen intensiteetti on korkea ja siihen liittyy prekordiaalista värinää. Se on kuultavissa useasta sydämen kuuntelupaikasta. Sivuääni on mahdollista kuulla, vaikka stetoskooppi ei olisi rintakehää vasten, tai jopa ilman stetoskooppia.
Kuinka usein lemmikeillä on sivuääniä, ja mitä se oikeasti tarkoittaa?
Tieteellisten tutkimusten mukaan fysiologisia (harmittomia) sydämen sivuääniä esiintyy noin 5-15% koirista. Nämä sivuäänet ovat enimmäkseen hiljaisia: matala-asteisia (I-II) systolisia sivuääniä. Samankaltaisia toiminnallisia sivuääniä voi esiintyä myös kissoilla. Jopa 25% terveistä kissoista voi omata hiljaisen, matala-asteisen (I-II/III) sivuäänen.
Voimakkaat sivuäänet (aste III-VI) ovat hyvin epätodennäköisesti fysiologisia ja ne tulisi aina tutkia. Myös pysyvät (kuultu useammalla kuin yhdellä tai kahdella kuuntelukerralla) matala-asteiset sivuäänet tulisi tutkituttaa sydäneläinlääkärillä, sillä ne voivat liittyä piilevään sydänsairauteen.
Vaikka voimakkaat sydämen sivuäänet ovat todennäköisemmin epänormaaleja, sydämen sivuäänen voimakkuus ei välttämättä korreloi ongelman vakavuuden kanssa.
Tärkeää on myös muistaa, että jotkut sydänsairaudet ovat hiljaisia. Sydämen sivuäänen puuttuminen ei siis täysin sulje ulos sydänsairauden mahdollisuutta.
---
Olkaa meihin yhteydessä, mikäli tarvitsette neuvoa tai teillä on kysyttävää:
Mikäli epäilet sydänsairautta lemmikilläsi, on parasta kysyä sydäneläinlääkärin mielipidettä.
Yleisiä sydänsairauteen viittaavia oireita koirilla ja kissoilla ovat: kohonnut hengitystiheys, hengitysvaikeudet, tajunnan menetys, huonontunut kunto ja yskä.
Usein sydänsairaus etenee hiljaisesti eikä näkyvä oireilu ala ennen kuin sydämen ongelmat ovat jo erittäin vakavat.